maanantai 21. tammikuuta 2013

Haluan kadota pimeyteen

En vain jaksa enää..Olen syönyt ja oksentanut, syönyt ja oksentanut, syönyt ja taas oksentanut tänään koko päivän..Aikavälejä en edes tiedä..ehkä syömisistä oli välillä kulunut jopa tunteja, kun olin mennyt oksentamaan..Se tarkoittanee sitä, että jokaisesta syödystä ruokasatsista on imeytynyt helvetisti kaloreita elimistööni.V***t siitä, olen niin väsynyt, etten edes jaksa tai halua tajuta, mitä se tekee keholleni..Haluatteko tietää mitä söin? Ette varmaankaan, mutta kerronpa silti :p Puuroa,juustoa,piimää,rahkaa,hedelmiä,siemeniä,keittoja,nakkeja,parsakaalia,karkkeja,vohveleita,rusinoita..ehkä vielä jotain..Aika v****ti kaikkea..Olen tullut kipeeks..Yleensä kun ihmiset tulee kipeiks, heiltä lähtee ruokahalu miltei kokonaan..Noh; olen pokkeus tässäkin tapauksessa..tai oikeastaan makuaisti on multakin melkein kadonnut, mutta syönpä silti..esimerkiksi, koska syödessäni en tunne sitä epämiellyttävää limaa tai mitä se nyt onkaan kurkussa..Toinen syy on tietenkin se, etten osaa olla ahmimatta. Eilen oli suhteellisen hyvä päivä..oksensin yhen kerran iltapäivällä, enkä sen jälkeen enää ahminut, vaikka söinkin jotain..Nukuin helvetin huonosti..heräsin kahdeksalta aamulla..söin..pesin hampaat..aloitin hiusten kihartamisen..ajattelin käydä jossain..mutta sitten päätin, että olen kipee enkä jaksa...taisin siinä välissä ottaa vielä pari kuvaa ittestäni, ahdistua lopullisesti ja lopulta päädyin keittiöön..same fucking story every fucking time..pyydän anteeksi, jos teen virheitä käyttämissäni englanninkielisissä lauseissa (ja miksei suomenkielisissäkin..:/ ) Niin kuin jossakin aikaisemmassa postauksessa kirjoitin, en ole ollut kosketuksissa opiskeluun tai mihinkään siihen liittyvään pitkään pitkään aikaa..Ihmiset ympärillä kehittyy ja mun kehitys tapahtuu takaperin..

Lähetin muutama päivä sitten viestin yliopistokaverilleni..se tietää mun tilanteen ja on ollut yksi niistä harvoista, joiden kanssa olen joten kuten onnistunut ylläpitämään kontaktia tähän asti..No mutta tällä kertaa en saanut vastausta. Miksi ihmettelisin sitä? Olen tehnyt näin tuhannesti itsekin..Miksi olettaisin, että ihmiset juoksisivat koko ajan perässäni, jos itse työnnän ne pois???

Tarkastelin tänään peilistä hampaitani..taitavat etuhampaiden juuret tulla kohta näkyviin...

VOI HELVETTI

I WANT TO STOP.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Eilinen päivä meni tosi hyvin..söin päivän mittaan n.500g rahkaa+kolme omenaa+kahvit+2 lasillista punaviiniä..Kävin myös päivällä ostamassa uudet farkut :) Illalla menin TAAS vähäks aikaa baariin siskoni kanssa..juotiin viiniä..tai mä lähinnä join viiniä ja mun sisko kaakaota viskillä, juteltiin ja lähin sitten pelaamaan biljardia kolmen miespuolisen tutun kaa..Oli kivaa, mutta jälleen..halusin rentoutua ennen kuin tapaan ne..Tää alkaa olla jo mun silmissä niin naurettavaa..enkö mä ikinä opi olemaan ihmisten kanssa luontevasti, ilman mitään "dopingia"?? Toisaalta ei se taaskaan ollut ihan sitä varsinaista humalaa, varsinkin siin lopussa..Mä tulin kotiin neljältä..Me tultiin kahestaan bussilla yhen niistä jätkistä kanssa..ennen sitä stressasin sitä, miten selviydyn siitä matkasta..mulle ei oo olemassa mitään stressaavampaa kuin olla kahdestaan sellaisen ihmisen kanssa, josta mä tykkään..siis ei missään ihastus-mielessä vaan ihan muuten vaan tykkään ihmisenä..Mutta selvydyin siitä..Ehkä ihan kunniallakin..tai ainakin melkein :) Ehkä mä olin vaan liian väsynyt+loput viinin vaikutuksesta+kiva,rento ilta takana, niin en edes jaksanut jännittää..tai ihan pikkuisen :D Anyway, ehkä viini poistatti musta nesteitä, mutta äsken otettu aamupaino näytti 58 kiloa jälleen..Oon jumittanu siin painossa jo ikuisuuden..Haluaisin päästä vähintäänkin siihen 50 kiloon..toisaalta musta tuntuu, että mitä enemmän ajattelen tätä painop***aa, sitä useammin sorrun ahmimaan ja oksentamaan kaikkea..toisaalta, silloin kuin oksentelen tosi ahkerasti enkä jätä mitään syömisiä sisälle, painoni tippuu aika nopeesti, tiedän sen..mutta tää on taas sitä sairasta ajttelua..en enää yksinkertaisesti jaksaisi oksentaa kuutta kertaa päivässä, vieläpä niin ahkerasti, että menis mahahapoille asti..en jaksais.

Mitä enemmän olen viime aikoina tavannu miespuolisia ystäviä, sitä enemmän olen ajatellut seurustelun mahdollisuutta..Siis ei varsinaisesti kenenkään heistä kanssa vaan ylipäänsä..Siinä muutama fakta, joka puhuu sen puolesta, että seurustelu ei ole mun vaihtoehto tällä hetkellä:

1) En pysty viettää aikaa kenenkään kanssa ahdistumatta ja stressaantumatta
2)En pysty harrastamaan seksiä selvinpäin, koska häpeän kehoani
3) En pystyisi olla täysin avoin kenenkään kanssa,koska se merkitsisi sitä, että ihminen saisi tietää miten säälittävä ja hyödytön minä ja koko mun elämä on

Eiköhän nämä riittänee, jotta saisi seurusteluajatukset häipymään päästäni..Olen aikaisemmin aloittanut muutamia "tapailuja" mutta ne päättyi aina tosi nopeasti, koska en yksinkertaisesti jaksanut/uskaltanut enää nähdä ihmistä..pelkäsin pilaavani kaiken. Jälleen kerran tajuan, ettei tässä oo mitään järkeä..mitä väliä pilaanko kaiken, jos siitä ei myöskään tule mitään, kun lopetan "suhteen" heti alkuun..en voisi näitä mun tapailuja oikein seurusteluksikaan kutsua..Haluan oppia olemaan ihmisen vieressä ilman "haluan nyt-heti pois"-tunnetta...






keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Doesn't make any sense

En kestä iltoja..miks mun pitää mennä nukkumaan niin myöhään?? Miks vielä kahdelta yöllä en saa lopetettua syömistä?? Eilen kaikki meni pieleen noin seitsemältä illalla...tulin taas kaupasta, ruokaväliksi taas muodostui ne helvetin 5-6 tuntia..sain syötyä ihan normiannoksen (???) ruokaa..eli n.350g kasvissosekeittoa johon lisäsin n. 50 g keitettyä parsakaalia, 1 ykkösviili, kahvi ja n. 200g rahkaa..En uskonut, että pysähdyn siihen ja menin oksentaa...MIKS? miks en uskonut, että voisin painaa stop-nappia, vaikka en tuntenut ollenkaan nälkää ton ruuan jälkeen?? TOTTUMUS..tiesin, että jään mummin seuraksi kattoo telkkarii ja väkisinkin mässäilen jotakin siinä samalla..auringonkukansiemeniä,mandariineja tai vaikka sitä rahkaa taikka omenia..ihan sama mitä, tekisin sen kuitenkin..siispä oli tyhjennettävä "varasto" että mahtuis varmasti..Haluaisin kiroilla kaikilla maailmassa keksityillä kirosanoilla..en voi ilmaista kuinka vihainen,suuttunut,pettynyt,epätoivoinen,turhautunut,väsynyt,epäuskoinen mä tällä hetkellä olen... Siitä oksentamisesta sitten lähti se kierre...ruokasatsi-oksennus-uus satsi-oksennus.. Näin kello kolmeen yöllä saakka, jolloin oksensin viimeisen kerran..puol neljältä tajusin viimein lähteä nukkumaan..

Tänään heräsin yheltä päivällä..join kahvin..söin 250g rahkaa..odottelin..söin yhden persimonin..keitin puuroa, tein viitisen voileipää kalkkunaleikkeellä..söin kaksi kulhollista sitä puuroa sekä voileivät ja menin suihkuun..Päivä alkaa taas erinomaisesti..Tunnen koko ajan painetta pään sisällä..joka kerta oksentaessaan ajattelen, että joku päivä suonet päässäni vielä katkeavat..

Musta tuntuu, että olen luovuttamaisillani...pian asetan päämääräksi opetella elämään jatkuvan oksentamisen kanssa sen sijaan että opettelis lopettamaan sen..

tiistai 15. tammikuuta 2013

Nightmares

Oho. Tein sen taas...eilen ja toissapäivänä. Molempina oksensin 3-5 kertaa. Lähinnä taas sitä terveellistä..rahkaa,hedelmiä,kurkkusalaattia..Että olen ääliö..Mutta minkäs teet. Toissapäivänä kun oksensin sain painoni taas 58 kiloon..eilen sitten..puoli kolmelta yöllä viimeinen oksennus pönttöön ja lopuksi 1 appelsiini, 3 mandariinia, puolikas pienestä granaattiomenasta, n 200g tavallista juustoa ja 1 dl actimel juomaa sekä (ehkä jopa) puol litraa VEDELLÄ LAIMENNETTUA rasvatonta maitoa..voiko naurettavampaa olla??..Tänään heräsin "ihmeellisen aikaisin" jo yhdeksältä..arvatkaa mihin..Siihen, että vatsani yrittää tässä epätoivoisesti sulattaa ton eilisen puol neljältä syödyn satsin..ja vaaka näyttää hitusen alle 60..mahtavaa..here we go again..aloitan koko ajan alusta,juoksen ympyrää enkä ikinä saavuta määränpäätä..Nyt olen juonut kahvin laimennetulla rasvattomalla maidolla ja mieleni tekee ahmia puuroa voilla ja leipää ja kalkkunaa ja juustoa ja kaikkea mitä meiltä löytyy..Miks jääkaapissa aina pitää olla niin paljon kaikkea p***aa???! Koska heräsin niin aikasin, päivästä tulee liian pitkä, ehdin syödä liikaa ruokaa, paisua taas kerran yhden koon isommaksi..pelkään aikaisia herätyksiä..en ole herännyt aikaisemmin ku yhdeltätoista pariin kuukauteen..Enkä tiedä mitä teen..sairasloma on päättynyt enkä vielä kehtaa mennä anelemaan uutta..en jaksa nähdä lääkäreitäni ja kertoa tuhannen kerran miten I've fucked everything up,once again..en vain jaksa..en kehtaisi katsoa heitä silmiin..Miksi menisi itkemään jollekin ongelmiaan, jos on itse ne aiheuttanut???

En halua turvonneita kasvoja..En halua tuhoutuneita hampaita..En halua halkeilevaa ihoa enkä päästä tippuvia hiuksia..en halua turvonnutta ja ärtynyttä vatsaa..en halua syöpynyttä ruokatorvea..En halua olla elävänä kuollut.

Siskoni näki vähän aikaa sitten unta minusta..Että musta on tullut jo ihan vammaisen näköinen, mulla on sumeat silmät, olen pikkulapsen kokoinen, täysin voimaton ja kalpea hänen sylissään..Hän sanoo minulle, että tän on pakko loppua vaikka sitten pakkokeinoin..Katson häneen epätoivoisin silmin ja kysyn tärisevällä äänellä "enkö voisi mitenkään jatkaa..?"

Tuntui pahalta, että hän periaatteessa JOUTUI näkemään sellaista unta takiani..Ehkä tämä vaikuttaa läheisiini enemmän kuin mitä jaksan tän sekoilun keskellä huomata..

Itse näin pari päivää sitten unta, että hampaani murskautuvat suussani yksi kerrallaan..itken ja huudan, mutten saa sitä loppumaan..ne vaan murenevat ja katoavat..

En halua uniemme muuttuvan todeksi.

Tällaisia mielikuvia sain...












Onhan kuvien naiset KAUNIITA..mutta..myös melko KUOLLEITA..

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Back again

Ajattelin, että nyt on aika taas raapustaa jotakin..En tosin tiedä lukeeko tätä enää kukaan :) Mun päivät ovat olleet aika samanlaisia koko joulun ajan ja tähän päivään saakka..Olen shoppaillut lähes päivittäin aamusta kuuteen illalla, ahminut paljon hedelmiä,rahkaa,pähkinöitä ja puuroa..oksennellut useasti..joskus tuli vedettyä suklaakonvehteja ja marmeladia, mutta niitä onneksi harvemmin ja tuli oksennettua (toivottavasti) lähes kaikki..Ei siis mitenkään hyvin ole mennyt..Toisaalta taitaa olla näin, että olen lopullisesti luopunut syömättömyyden ideasta, en voisi edes kuvitella olevani syömättä mitään koko päivänä, vaikka aikaisemmin sain näitä ajatuksia jokaisen ylensyönnin jälkeen..Okei, ei mikään ihmeprogressi, mutta kuitenkin..
Jotenkin nyt ei yhtään tunnu siltä, että jaksais ottaa vastaan mitään hoitoa..sinne mielialahäiriökeskukseen pitää edelleen soittaa..samoin varata uus aika terveydenhoitajalle..Hemmetti mä olen niin väsynyt tähän polilla juoksenteluun..Haluan olla rauhassa hoitajilta ja..HALUAN OLLA TERVE..onkohan mahdoton yhtälö? Onko mun täysin mahdotonta voittaa tämä taistelu yksin..? Tai edes perheen kannustuksella? En tiedä..haluaisin uskoa niin. Päässä kävi yllättäen ajatus siitä, että vois ilmoittautua joillekin kursseille yliopistossa..ainakin yrittää saada jotakin aikaan..onkohan ne kaikki jo alkaneet..No, enköhän mä löydä joitakin, jotka alkaa myöhemmin..Eilen oli tosi hyvä päivä: söin aamulla rahkaa+mansikoita+kahvia+omena ja ruisleipäpala ja illalla keittoa+viili+kahvi+puolikas granaattiomenaa (olen nykyisin täysin hullaantunut niihin :) Sitten soitti yks tuttu ja kutsu käymään..Mentiin sitten eka siskon kaa muutamalle lasilliselle viiniä memphikseen ja sitte niitte kämpille..Paikalla oli 4 jätkää + minä ja sisko..muuten tilanne ois mulle aika tukala, mutta kiitos parille lasilliselle tunsin oloni melko mukavaksi ja rennoksi :D Okei, onhan se minunkin mielestäni aika säälittävää, että melkeen 23 vuotta täyttänyt nainen tarvitsee rentoutuakseen ihmisten keskellä alkoholia, mutta tilanne on mikä on..Ja mulla oli oikein hauskaa..oltiin siellä puol kolmeen yöllä saakka minkä jälkeen meidät kyydittiin mukavasti kotimme eteen :) Ajattelin vielä, että uskallanko tulla kotiin viininjuonnin jälkeen (Mulla on edelleen vaikeat välit äitini kanssa ja jos hän saisi tietää, että olen juonut yhdenkin lasin viiniä, hän saisi varmistuksen siitä, että olen ikuinen alkoholisti..Tiedän, että 23-vuotiaana alkoholin käyttö on täysin mun omaalla vastuulla ja täysin oma asiani, mutta kun on riippuvainen jostakin ihmisestä taloudellisesti..ja täytyy myöntää, että henkisestikin, niin on vaikeaa toimia täysin omien halujensa mukaisesti..) Mutta kaikki sis meni hienosti..en ollut oikeastaan missään vaiheessa eilen humalassa..olin vaan pirteämpi ja hilpeämmällä mielellä :) Aamulla meinasin panikoida eilen juodun viinin kalorimäärästä, mutta päätin, että kerran en eilen ahminut/oksentanut en anna itteni pilata tätä hienoa alkua typerällä laskelmoinnilla :) Uskokaa pois, yksi päivä ilman oksentelua-ahmimista on mulle SAAVUTUS! ..Ajattelin vielä, samoin kuin kohtalotoverini Moonpie, julkaista joitakin kuviani..se nyt vähän jännittää, koska vaikka BMI:n mukaan olenkin jopa vieläkin normipainoinen, mutta TIEDÄN, että olen isompi kuin normipainoinen..enkä oikeasti halua tulla tunnistetuks..olen tainnut olla liian rehellinen näissä kirjoituksissa, että mulla ois varaa tulla tunnistetuks :D Mutta tänhetkinen tilanne: 60 kg (jep, on noussut..en sit tiedä oonko lihonnu niin paljon vai keränny enimmäkseen nesteitä, kun aika paljon normiruokaa tuli jätettyä sisällekin) ja edelleen siis 157 cm :)  Pakko sanoa, että mun oli ihan pakko valita ne kuvat, joita voin edes vähän sietää..niitä kauheimpia en kehdannu laittaa :D Ne ei ehkä taiteellisesta näkökulmasta ole hirveän taitavasti muokattuja, mutta enpä keksiny mitään parempaakaa miten peittäis mun naaman :D Eli:

                                                    Joskus viime vuoden talvena otettu

                                                            Huhtikuu 2012 (lintsi :))

                                                                   Toukokuu 2012

                                                                          kesäkuu 2012

                                                                    elokuu 2012

                                                                    syksy 2012

                                                      ja joulu 2012...

Ehkä joku tunnistaakin,mutta sellane mä vaan oon :D

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

En ole taas kirjoitellut vähään aikaan...Ei ole oikein ollut sellaista fiilistä..eikä kirjoitettavaa ole..miksi mikään olisi eri tavalla kuin ennen? Peruutin huomisen terveydenhoitaja-ajan, mielialahäiriöpoliklinikkaan en ole vieläkään soittanut, en syö masennuslääkkeitäni. Kaapissa piilossa kilo irtokarkkeja.

Pelottavaa on se, että seuraavan päivän ahmiminen-oksentaminen on ainoa syy odottaa seuraavaa päivää...

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Milloin sanon itselleni "NYT riittää tää sekoilu" ???

Tein eilen virheen..kamppaillessani ahmimispäätöstäni vastaan, annoin vaa'an ratkaista asian..ja kappas vaan se näytti kuin näyttikin 59 kiloa..mahtavaa..jos tuohon vielä lisää sen kilon (viisarivaa'an lukemat ei niin tarkkoja), niin kokonaiset 60 kiloahan tästä tulee..erinomaista..päätös tehty salamannopeasti ja kiirehdin kauppaan. Hyvä minä! Oksensin kuin oksensinkin sitten kolme kertaa ennen äitini tuloa töistä..en listaa nyt kaikkea ahmimaani, sanon vaan, että oli aika paljon "tavaraa"..Mutta oksensin hyvin ahkerasti enkä jättänyt YHTÄÄN mitään sisääni. Paino tippui 58 kiloon.Tiedän, että osa tekstistäni saattaa vaikuttaa propagadistiselta (menikö oikein? :D ) ja bulimiaa jollakin tapaa ihannoivalta..tai siis ehkä vaikuttaa siltä, että koska olin saanut oksennettua niin hyvin, niin olen ylpeä tästä "saavutuksestani"..Te, jotka olette tässä vaiheessa jo paranemishaluisia (en tosin ole varma olenko mä ite sitä kokonaan) tiedätte, ettei asia ole näin.

Mutta kuitenkin..koska oksensin niin hyvin, ajattelin, että voisin sen päälle syödäkin jotain..vedin siis 250 g rasvatonta rahkaa, sen sekaan tuli noin 300g (olisikohan pitänyt vähemmän..whatever)..aioin kuitenkin ahmia jotakin lisää ja oksentaa, koska äidin piti lähteä joihinkin pikkujoulujuhliin, joihin hän ei sittenkään lähtenyt ja jätin kuin jätinkin tuon ruuan vatsaani..päivän mittaan tuli syötyä myöhemmin toiset 250g rahkaa, n 200g marjoja, 2 omenaa ja iso kulhollinen salaattia, jossa ei kuitenkaan ollut mitään energiapitoista...jäniksen ruokaa siis kaikki :) Olen tuohon määrään suht tyytyväinen..Kaiken lisäksi (uskomatonta), mutta tein edes jotain liikunnallista (voitteko kuvitella?! :D ) Tarkemmin sanottuna tein 110 vatsalihasta ja vielä vähän muita liikkeitä..Tiedän, että teille urheiluhulluille, joka päivä lenkkeileville tuo on naurettavaa, mutta minullepa se on edistystä :p

Eilen mulle kirjoitti feissarissa joku tuntematon nuori mies (sana jätkä alkaa tuossa vaiheessa kuulostaa jo jotenkin teinimäiseltä mun korviin..vaikka käytinkin sitä edellisissä postauksissa :)) Halusi siis tavata..sen viesteistä läpikuulsi pienoisia vihjauksia seksiin, mutta voihan sitä tavata jossakin yleisellä paikalla ja vähän tutustua toisiinsa..Who knows, ehkä hän ihastuisi mun persoonaan ja seksi lähtisi taka-alalle :D Näin ehkä ajattelisi NORMAALI tyttö..minäpä ajattelin ensimmäisenä sitä, että feissarissa mulla on kuvat, joissa olen 4 kiloa kevyempi, joten hän taatusti pettyy nähdessään minut todellisuudessa. En oikeasti tiedä näytänkö nyt hirveän erilaiselta, mutta siltä ainakin vaikuttaa..
Hän halusi tavata tänään..kirjoitin, että lähden matkalle..entä ensi viikolla..perjantaina?..sopii..jätä numero..tapaamisiin..
Nyt mietin miten livistän..voinhan mä sanoa suoraan, että muutin mieleni. En ole loppujen lopuks luvannut kellekään mitään..sitä paitsi nuo vihjailut voisivat karkottaa SIVEÄN tytön muutenkin tiehensä..en nyt ole lähelläkään sellaista, mutta eihän sitä kukaan tiedä :D Anyway, se siitä prinssitarinasta :D

Eilen tapahtui myös epämukava asia..Nimittäin riitelin mun pikkusiskon kanssa..Se, missä merkeissä meille tuli riita on tässä epämukavinta..juteltiin syvällisiä meidän entisistä kouluajoista, kiusaamisista joita olemme käyneet läpi..Mun pikkusisko on mua puolitoista vuotta nuorempi ja menimme siis eri aikaan kouluun..sen sijaan isosiskon kanssa olemme aina opiskelleet yhdessä. Mutta siis..taisin loukata hänen tunteitaan yhdessä vaiheessa..miten en pystynyt sillä hetkellä tajuamaan, että mun sanat todellakin saatttaisivat satuttaa häntä?? Jatkoin vaan "teoriani" todistamista kunnes hän purskahti itkuun..olin itsekin loukkaantunut joistakin hänen sanoistaan, mutten nähtävästi yhtä paljon kuin hän minun..Olin niin keskittynyt omaan loukkaamiseeni etten edes osoittanut mitään pahoittelua, kun hän alkoi itkemään..vaan sanoin tylysti, että älä esitä tässä uhria.. Voi helvetti, miksei ihmiset tunteiden vyöryssä pysty ajattelemaan selkeästi ja asettumaan toisen ihmisen asemaan?? Vaan nimenomaan keskitymme niin itsepäisesti omiin tunteisiimme, omaan suuttumukseen tai loukkaantumiseen..Tästä keskustelusta jäi tosi paha jälkimaku..Taidan kohta mennä juttelee hänelle, kun ei hän eilen enää suostunut puhumaan..

Ajattelin taas ahmia tänään, mutta söin nyt yhentoista aikaan noin desin rahkaa ja 50g marjoja sekä kahvin..en haluis ahmia..siitä imeytyy kaloreita..lihon ja lihon ja räjähdän lopuksi..sitä paitsi..mitä jos jokin menee taas pieleen enkä saa oksennettua?? Silloin kuolen. Tai ainakin viiltelen..vitun teinimäistä..mähän sanoin, että olen jumissa teini-iässä..Mulla on vielä päässä tosi moni asia, josta haluaisin täällä angstaa tai muuten vaan mietiskellä niitä, mutta saa jäädä tää postaus nyt tähän..tästä tuli muutenkin ihan ylipitkä. Anteeksi harvat lukijani :)