keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Milloin sanon itselleni "NYT riittää tää sekoilu" ???

Tein eilen virheen..kamppaillessani ahmimispäätöstäni vastaan, annoin vaa'an ratkaista asian..ja kappas vaan se näytti kuin näyttikin 59 kiloa..mahtavaa..jos tuohon vielä lisää sen kilon (viisarivaa'an lukemat ei niin tarkkoja), niin kokonaiset 60 kiloahan tästä tulee..erinomaista..päätös tehty salamannopeasti ja kiirehdin kauppaan. Hyvä minä! Oksensin kuin oksensinkin sitten kolme kertaa ennen äitini tuloa töistä..en listaa nyt kaikkea ahmimaani, sanon vaan, että oli aika paljon "tavaraa"..Mutta oksensin hyvin ahkerasti enkä jättänyt YHTÄÄN mitään sisääni. Paino tippui 58 kiloon.Tiedän, että osa tekstistäni saattaa vaikuttaa propagadistiselta (menikö oikein? :D ) ja bulimiaa jollakin tapaa ihannoivalta..tai siis ehkä vaikuttaa siltä, että koska olin saanut oksennettua niin hyvin, niin olen ylpeä tästä "saavutuksestani"..Te, jotka olette tässä vaiheessa jo paranemishaluisia (en tosin ole varma olenko mä ite sitä kokonaan) tiedätte, ettei asia ole näin.

Mutta kuitenkin..koska oksensin niin hyvin, ajattelin, että voisin sen päälle syödäkin jotain..vedin siis 250 g rasvatonta rahkaa, sen sekaan tuli noin 300g (olisikohan pitänyt vähemmän..whatever)..aioin kuitenkin ahmia jotakin lisää ja oksentaa, koska äidin piti lähteä joihinkin pikkujoulujuhliin, joihin hän ei sittenkään lähtenyt ja jätin kuin jätinkin tuon ruuan vatsaani..päivän mittaan tuli syötyä myöhemmin toiset 250g rahkaa, n 200g marjoja, 2 omenaa ja iso kulhollinen salaattia, jossa ei kuitenkaan ollut mitään energiapitoista...jäniksen ruokaa siis kaikki :) Olen tuohon määrään suht tyytyväinen..Kaiken lisäksi (uskomatonta), mutta tein edes jotain liikunnallista (voitteko kuvitella?! :D ) Tarkemmin sanottuna tein 110 vatsalihasta ja vielä vähän muita liikkeitä..Tiedän, että teille urheiluhulluille, joka päivä lenkkeileville tuo on naurettavaa, mutta minullepa se on edistystä :p

Eilen mulle kirjoitti feissarissa joku tuntematon nuori mies (sana jätkä alkaa tuossa vaiheessa kuulostaa jo jotenkin teinimäiseltä mun korviin..vaikka käytinkin sitä edellisissä postauksissa :)) Halusi siis tavata..sen viesteistä läpikuulsi pienoisia vihjauksia seksiin, mutta voihan sitä tavata jossakin yleisellä paikalla ja vähän tutustua toisiinsa..Who knows, ehkä hän ihastuisi mun persoonaan ja seksi lähtisi taka-alalle :D Näin ehkä ajattelisi NORMAALI tyttö..minäpä ajattelin ensimmäisenä sitä, että feissarissa mulla on kuvat, joissa olen 4 kiloa kevyempi, joten hän taatusti pettyy nähdessään minut todellisuudessa. En oikeasti tiedä näytänkö nyt hirveän erilaiselta, mutta siltä ainakin vaikuttaa..
Hän halusi tavata tänään..kirjoitin, että lähden matkalle..entä ensi viikolla..perjantaina?..sopii..jätä numero..tapaamisiin..
Nyt mietin miten livistän..voinhan mä sanoa suoraan, että muutin mieleni. En ole loppujen lopuks luvannut kellekään mitään..sitä paitsi nuo vihjailut voisivat karkottaa SIVEÄN tytön muutenkin tiehensä..en nyt ole lähelläkään sellaista, mutta eihän sitä kukaan tiedä :D Anyway, se siitä prinssitarinasta :D

Eilen tapahtui myös epämukava asia..Nimittäin riitelin mun pikkusiskon kanssa..Se, missä merkeissä meille tuli riita on tässä epämukavinta..juteltiin syvällisiä meidän entisistä kouluajoista, kiusaamisista joita olemme käyneet läpi..Mun pikkusisko on mua puolitoista vuotta nuorempi ja menimme siis eri aikaan kouluun..sen sijaan isosiskon kanssa olemme aina opiskelleet yhdessä. Mutta siis..taisin loukata hänen tunteitaan yhdessä vaiheessa..miten en pystynyt sillä hetkellä tajuamaan, että mun sanat todellakin saatttaisivat satuttaa häntä?? Jatkoin vaan "teoriani" todistamista kunnes hän purskahti itkuun..olin itsekin loukkaantunut joistakin hänen sanoistaan, mutten nähtävästi yhtä paljon kuin hän minun..Olin niin keskittynyt omaan loukkaamiseeni etten edes osoittanut mitään pahoittelua, kun hän alkoi itkemään..vaan sanoin tylysti, että älä esitä tässä uhria.. Voi helvetti, miksei ihmiset tunteiden vyöryssä pysty ajattelemaan selkeästi ja asettumaan toisen ihmisen asemaan?? Vaan nimenomaan keskitymme niin itsepäisesti omiin tunteisiimme, omaan suuttumukseen tai loukkaantumiseen..Tästä keskustelusta jäi tosi paha jälkimaku..Taidan kohta mennä juttelee hänelle, kun ei hän eilen enää suostunut puhumaan..

Ajattelin taas ahmia tänään, mutta söin nyt yhentoista aikaan noin desin rahkaa ja 50g marjoja sekä kahvin..en haluis ahmia..siitä imeytyy kaloreita..lihon ja lihon ja räjähdän lopuksi..sitä paitsi..mitä jos jokin menee taas pieleen enkä saa oksennettua?? Silloin kuolen. Tai ainakin viiltelen..vitun teinimäistä..mähän sanoin, että olen jumissa teini-iässä..Mulla on vielä päässä tosi moni asia, josta haluaisin täällä angstaa tai muuten vaan mietiskellä niitä, mutta saa jäädä tää postaus nyt tähän..tästä tuli muutenkin ihan ylipitkä. Anteeksi harvat lukijani :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti