Eilinen päivä meni tosi hyvin..söin päivän mittaan n.500g rahkaa+kolme omenaa+kahvit+2 lasillista punaviiniä..Kävin myös päivällä ostamassa uudet farkut :) Illalla menin TAAS vähäks aikaa baariin siskoni kanssa..juotiin viiniä..tai mä lähinnä join viiniä ja mun sisko kaakaota viskillä, juteltiin ja lähin sitten pelaamaan biljardia kolmen miespuolisen tutun kaa..Oli kivaa, mutta jälleen..halusin rentoutua ennen kuin tapaan ne..Tää alkaa olla jo mun silmissä niin naurettavaa..enkö mä ikinä opi olemaan ihmisten kanssa luontevasti, ilman mitään "dopingia"?? Toisaalta ei se taaskaan ollut ihan sitä varsinaista humalaa, varsinkin siin lopussa..Mä tulin kotiin neljältä..Me tultiin kahestaan bussilla yhen niistä jätkistä kanssa..ennen sitä stressasin sitä, miten selviydyn siitä matkasta..mulle ei oo olemassa mitään stressaavampaa kuin olla kahdestaan sellaisen ihmisen kanssa, josta mä tykkään..siis ei missään ihastus-mielessä vaan ihan muuten vaan tykkään ihmisenä..Mutta selvydyin siitä..Ehkä ihan kunniallakin..tai ainakin melkein :) Ehkä mä olin vaan liian väsynyt+loput viinin vaikutuksesta+kiva,rento ilta takana, niin en edes jaksanut jännittää..tai ihan pikkuisen :D Anyway, ehkä viini poistatti musta nesteitä, mutta äsken otettu aamupaino näytti 58 kiloa jälleen..Oon jumittanu siin painossa jo ikuisuuden..Haluaisin päästä vähintäänkin siihen 50 kiloon..toisaalta musta tuntuu, että mitä enemmän ajattelen tätä painop***aa, sitä useammin sorrun ahmimaan ja oksentamaan kaikkea..toisaalta, silloin kuin oksentelen tosi ahkerasti enkä jätä mitään syömisiä sisälle, painoni tippuu aika nopeesti, tiedän sen..mutta tää on taas sitä sairasta ajttelua..en enää yksinkertaisesti jaksaisi oksentaa kuutta kertaa päivässä, vieläpä niin ahkerasti, että menis mahahapoille asti..en jaksais.
Mitä enemmän olen viime aikoina tavannu miespuolisia ystäviä, sitä enemmän olen ajatellut seurustelun mahdollisuutta..Siis ei varsinaisesti kenenkään heistä kanssa vaan ylipäänsä..Siinä muutama fakta, joka puhuu sen puolesta, että seurustelu ei ole mun vaihtoehto tällä hetkellä:
1) En pysty viettää aikaa kenenkään kanssa ahdistumatta ja stressaantumatta
2)En pysty harrastamaan seksiä selvinpäin, koska häpeän kehoani
3) En pystyisi olla täysin avoin kenenkään kanssa,koska se merkitsisi sitä, että ihminen saisi tietää miten säälittävä ja hyödytön minä ja koko mun elämä on
Eiköhän nämä riittänee, jotta saisi seurusteluajatukset häipymään päästäni..Olen aikaisemmin aloittanut muutamia "tapailuja" mutta ne päättyi aina tosi nopeasti, koska en yksinkertaisesti jaksanut/uskaltanut enää nähdä ihmistä..pelkäsin pilaavani kaiken. Jälleen kerran tajuan, ettei tässä oo mitään järkeä..mitä väliä pilaanko kaiken, jos siitä ei myöskään tule mitään, kun lopetan "suhteen" heti alkuun..en voisi näitä mun tapailuja oikein seurusteluksikaan kutsua..Haluan oppia olemaan ihmisen vieressä ilman "haluan nyt-heti pois"-tunnetta...





Tää blogger on ihan sekaisin ton ajan suhteen...kirjoitin tän 19.1 klo 8.40...
VastaaPoistaMulla sekoili kans alkuun toi aika, mut sen sai asetettua uusiks asetuksista. :)
PoistaYritän jaksaa uskoa siihen, että asiat menee niin kuin on tarkoituskin mennä. Kyllä onni potkaisee vielä meitäkin. :) <3